Koko kevään
ahkeroin surutöissä
itkin ja unohdin.
Lopulta käskit
ottaa vähän lomaa
ja nauroit, kun sanoin,
että minulla on vielä niin monta juttua,
jota en ole ehtinyt
ollenkaan itkeä ja ajatella
ja siksi minun on vieläkin
vähän väliä hiukan itkettävä,
sillä en voi
sietää
mitään keskeneräistä.