On niin hiljaista,
että varmasti joku tulee.
Vastakkaiselta rannalta
lähestyy vene
ilman airoja
ilman soutajaa.
Eteläntuoksuinen tuuli vetää kuuta lähemmäksi.
Valkoinen lintu kiertelee oksissa.
Sateet kuljettavat kuolemaa.
Ikkuna toista käden liikettä yössä.
Surulla on ulkona omat juhlansa.
Montako päivää jo
näkemättä omaa varjoani,
ja aikaa jota ei ole.
Kevään äänet kirkuvat talven sydämessä.
Peli jatkuu:
aina palaa murhe
jonkun lähettämänä
takaisin.
Ikkuna toistaa käden liikettä.
Pimeys kiillottaa likimustat metsät.
Vastakkaiselta rannalta
tulee vene
ilman airoja
ilman soutajaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti