Metsä ei enää helise.
Lintujen vaiettua
ovat puut käyneet puheliaiksi:
lepät lässyttävät,
haapa nalkuttaa,
kuuset supisevat
ja jurottavat.
Koivu jatkaa
tuulen virittämää
monologiaan
loputtomiin.
Ojien varsilla
juoruilevat pajut.
Oman lisääntymisensä
lumoissa pihlajat
paisuttavat marjojaan,
mutta pähkinäpensas
murjottaa eikä
tee mitään
tänäkään vuonna.

Vaihtaisinko seurani kiviin:
vähemmän puhetta,
vähemmän vaivaa.
Vai tekisinkö
navetan
ylisille
narusta
kevyen
kiikun.